torstai 6. syyskuuta 2012

Mihin ei voi rakentaa

Törmäsin vähän aikaa sitten Clepen blogiin, joka on oikein mielenkiintoinen ja jonka lisäpäivityksiä odotan innolla. Hänen missionsa on asuttaa 400 000 asukasta Kehä ykkösen sisäpuolelle. Kaupunkiekologina vetelen vähän mattoja alta ja kerron, mitkä alueet tulee luonnon puolesta jättää (yleis)kaavoittamatta kaupungiksi. Puhun siis vain kehän sisäpuolisesta alueesta. Järjestys enemmän tai vähemmän satunnainen.

Tarkastelualue

1. Vikki-Vanhakaupunki
Vanhakaupungin lintukosteikko on Helsingin luontokohde numero yksi. Se on kansainvälisestikin merkittävä muuttolintujen levähdysalue. Tähän kokonaisuuteen sisältyvät paitsi itse luonnonsuojelualueena oleva ruovikko, myös Viikin pellot, Kalasataman ruderaatti, Kivinokan metsät ja Herttoniemi-Kivikon metsäsormi.

Tiedostan, että etenkin Viikin pellot vievät tilaa ja ne olisi ihan hirmuisen kiva panna gryndain, mutta ne ovat toiminnallisesti osa sitä Vanhakaupungin ruovikkoa. Esim. monet korkeuksissa lentävät muuttolinnut valitsevat levähdyspaikkansa niiden koon perusteella. Lisäksi siellä peltojen ojissa ja liepeillä valmistuu pääosa lintujen ravinnosta, kasveja, hyönteisiä, sammakoita ja pikkunisäkkäitä. Eli kaikkiaan lajisto on rikasta; on siellä pelloilla muutakin kuin lehmiä ja valkoposkihanhia.

2. Sotilassaaret
Puolustusvoimille kuuluneet/kuuluvat saaret, Vallisaaret ja Santahaminat, ovat järjettömän rikkaita lajistoltaan. Siellä on juuri sitä lajistoa, jota kaupunkiin pitäisi saada, eli ketoja, niittyjä, kulttuurilajistoa jne. Monipuolinen kasvisto meinaa toki myös runsasta ja arvokasta hyönteislajistoa. Eikä lintualueenakaan tule aliarvioida. Santiksessa on myös mittavat määrät vanhoja metsiä. Eli jos kun tätä aluetta kehitetään, olisi kansallispuisto paikallan.

3. Kruunuvuori ja Stansvik
Stansvikissa on Viikin ja joidenkin random pikkusaarten lisäksi Kehän sisäpuolen ainoat luonnonsuojelualueet. Luonnonsuojelualue on siis luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu alue, ei mikä tahansa kiva metikkö. Perusteet sellaisen perustamiselle ovat siis kovat. Eli suomeksi: luonnonsuojelualueisiin ei kajota.

Lisäksi Kruunuvuoren alue on hyvin rikas ja hyvin säilynyt luontoalue erämaalampineen ja metsineen. Jätettäköön rauhaan. Minun mielestäni nykyinen Kruunuvuorenrannan alue on suunniteltu oikein hyvin, eikä minulla ole siitä huomauttamista. Ajatuksena on ihan hyvä, että Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon väliin jää oma "keskuspuisto", semminkin kun Laajasaloa pitäisi tiivistää oikein reippaalla kädellä.
Lisäys 29.9. Näköjään Laajasalon eteläkärjessä ja Jollaksessa on myös pari pientä luonnonsuojelualuetta.

4. Vantaanjoki
Erinomaisen rikas ja monipuolinen lajisto. Ylipäätään joet ja jokivarret ovat aika arvokkaita, sillä niiden varsilla paitsi elää hyvin monimuotoista lajistoa pienellä alueella, ovat ne laajan alueen dynamiikassa tärkeitä. Hyönteisten ja sammakkoeläinten makean veden toukat, esmes. Vantaanjoki on myös Natura-alue. 

5. Laajalahden ruovikot
Syyt aika samat kuin Viikissä. Rikas muuttolintujen levähdysalue. Espoon pätkä meni paljolti tässä, pahoittelelen. Tilaa Espoossa kyllä olisi välittömästi Kehän ulkopuolella, Otaniemi-Tapiola-akselilla. 

6. Keskuspuisto
Keskuspuisto on monen mielestä pyhä. Lajistoltaan se on ihan hyvää perusmetsää, ei välttämättä maailman arvokkainta (siis Kehän sisäpuolella), mutta sen tarjoamia ekosysteemipalveluita ei tule väheksyä. Mä tiivistän kaupunkia mieluummin nirhimällä muista viereisistä metsistä ja viheralueista, jolloin tällainen yksi kunnolla ilmaa puhdistava ja lämpöpiikkejä puskuroiva metsä on erittäin tarpeellinen, jopa välttämätön. Ja kyllä, mainitsemani ekosysteemipalvelut saadaan käytännössä tehokkaimmin metsällä, ei esmes puutarhalla. En tiedä, voinko tarpeeksi paukuttaa: näillä ekosysteemipalveluilla on oikeasti väliä.

Onhan tämä myös psykologis-poliittisesti ehkä tärkein metsä Helsingissä, mutta en väitä psykologiaa tai politiikkaa ekologisiksi argumenteiksi. Toki Keskuspuisto toimii myös ekologisena käytävänä monessa paikassa.

7. Meilahti-Seurasaari
Metsäisiä muuttolintuja, mutta ennen kaikkea tärkeä lepakoiden muuttoalue. Vanhat avoimet rakennukset, metsiköt ja rehevät pusikot tarjoavat suojaa ja ruokaa näille hyönteisiä syöville lentelijöille. Mutta kyllä jossain Paciuksenkadun varressa on tilaa rakentaa vähän talojakin.

Lisäys 29.9.
8. Vartiosaari
Tämä oli vallan unohtunut listaltani. Hyvin monipuolinen ja vaihteleva luonto suht pienellä alueella. Ja vaikka mitä harvinaisia ja rauhoitettuja lajeja kasveista lepakoihin. Tahtoisin kehittää sitä kyllä jotenkin, mutten yhtään tiedä, miten. Luontoarvot kun ovat todella kovat. En jaksanut nyt merkitä sitä tohon karttaan, mutta se on siinä Tammisalon ja Laajasalon välissä. 

¤¤¤

Näin. Siinä ovat nyt ne luontokohteet Kehä ykkösen sisäpuolella, joiden tuhoamista en vain yksiselitteisesti tule hyväksymään. Muissa paikoissa minut voi(nee) myös väitellä kumoon. Osoittamani alueet vievät tilaa, kyllä, mutta onneksi muodostavat aika selkeitä kokonaisuuksia. Tiivis mutta harva, muistattehan.

Lopuksi vielä kartta, niistä minä kun tykkään:


Näytä Mihin ei voi rakentaa suuremmalla kartalla

8 kommenttia:

  1. Aika pahan pistit!

    Voi olla että tämä osittain romuttaa sen lopullisen tavoitteeni, mutta toisaalta, blogini tarkoituksena on lähinnä löytää niitä paikkoja lisärakentamiselle ja näyttää miten se voisi tapahtua. Se että kehä I sisäpuolella joskus asuisi 700000 asukasta ei ole mikään itsetarkoitus.

    Tämä sun postaus antaa mulle ihan hyvät reunaehdot. Oli mielessä kysyä tätä sulta kaupsupubissa mutta se jotenkin jäi. Ja ihan mukava kerrankin kuulla ihan oikeita perusteluita miksi viheralueita tulisi säilyttää.

    Noin yleisesti: onko tehty tutkimuksia siitä miten kadunvarsi-istutukset, lähinnä lehtipuut, vaikuttavat kaupungin mikroilmastoon? Lähinnä sitä että pystyvätkö esimerkiksi lehmuskujat viilentämään kaupunkia kesäisin verrattuna siihen että tilalla on paljas asfaltti?

    VastaaPoista
  2. Haa! Sä siis olit kaupsupubissa. Mietinkin, että meidän pitäisi tavata siellä ja katsoa kuinka kova vääntö saadaan aikaiseksi :)

    Oon kyllä ehdottomasti samoilla linjoilla siinä, että Kehä ykkösen sisäpuolelle tulee tunkea niin paljon populaa kuin vaan on mielekästä. Ja Kehä kolmosen sisälle vielä enemmän. Eiköhän me yhdessä tilaa löydetä.

    Kysymykseesi: ei nyt tuu heti mieleen. Puuston viilentävyyttä on kyllä tutkittu. Tällee empiirikkona mietin esmes Mechelininkatua jossain Perhon edessä, siinä on ne lehmukset ja tien varrella korkeet talot, lopputulos on aika mukavan varjoinen paikka. Eli kyllä ne ne lehmukset jonkin verran viilentävät, suuruusluokkaa en nyt osaa sanoo. Voin yrittää kaivella jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt googlailin nopsasti, kyllä noita kadunvarsipuiden vaikutuksiakin on tutkittu. Kyllä nekin vaikuttaa.

      Rhode Islandin jossain puupamfletissa sanotaan, että "The EPA reports that tree shading can reduce surface temperatures 20–45ºF in the summer". Tää nyt ei varmaan yllätä, että varjossa maanpinta on viileempää. Mutta puut toki viilentää muutenkin, esmes lisäämällä haihduntaa joka sitoo lämpöenergiaa. Jossain Nigeriassa katupuut viilensi katujen mikroilmastoa 5-8 astetta. Eli aika paljon.

      Ei nyt ehkä ihan suoraan siirrettävissä Suomeen noi luvut, en tiedä, mutta kyllähän nuo osviittaa antaa.

      Poista
  3. Olen antanut itselleni kertoa, että Vallisaari joo on luontokohde, mutta Kuninkaansaari ei niinkään.

    VastaaPoista
  4. Mites perinteinen helsinkiläinen uudistarakentaminen, eli maan valtaaminen mereltä? Esim. Katajanokan kärki. Se vasta-argumentti on aina että mutku virtaukset, mutta jotenkin niistäkin kaipaisi vähän tarkempaa tietoa.

    VastaaPoista
  5. Kuninkaansaari: Mine ei tiede, voin yrittää kaivella. Kyl noi käsittääkseni jonkin kokonaisuuden muodostaa.

    Maantäytöt:
    Niistä minä en tiedä yhtään mitään. Periaatteessa suhtaudun ihan positiivisesti, mutta just joissain paikoissa voinee vaikuttaa (joihinkin tärkeisiin kohteisiin vaikuttaviin) virtauksiin. Mutuna esmes että Jätkäsaareen kyllä, Kyläsaareen ei. Mut emmä tosiaan tiedä, olen leimallisen terrestrinen ihminen.

    VastaaPoista
  6. Kuninkaansaari:
    On sielläkin luontokohteita, juuri näitä ketojen yms. avoimien lajistoa, sekä venäläistulokkaita. Luontotietojärjestelmän mukaan ne on siinä saaren keskivaiheilla kulkevan patterin alueella. Lisäksi eteläreunalla on kalliosuo.

    Idea: jos kun noista saarista tehdään joku saaristopuisto, niin siihen Kuninkaansaaren pohjoisreunaan vois kyllä sopia esim. joku viehättävä kesämökkialue Lammassaaren ja Kivinokan tapaan. Ois kivaa vaihtelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja huomattakoon, että se Kuninkaansaari on kivasti siinä Vallisaaren ja Santiksen välissä askelkivenä näille ketolajeille. Metapopulaatioita nääs.

      Poista