Vihreät ovat ilakoineet kaiken muun muassa seuraavan kohdan läpisaamisesta:
Yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä perustetaan metsäinen suojeluverkosto tavoitteena nostaa suojelualueiden määrä kaupungin maa-alueista luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.Mikä kuulostaa luonnollisesti ensi alkuun erinomaiselta. Lisää luonnonsuojelualueita ja biodiversiteetin turvaamista. Lauseessa on kuitenkin yksi ongelma. Siinä vaaditaan nimenomaan metsäisiä suojelualueita.
Helsingissä on Ympäristökeskuksen mukaan 1108 kasvilajia. Näiden jakautumista eri elinympäristöihin voi ihmetellä Kurton ym. sangen perusteellisessa selvityksessä. Kartoista näemme, että metsäkasveja (metsät+lehdot) on Helsingissä 67+45 eli 112 lajia. Huomautan, että tässä ovat kaikki lajit, eivät suinkaan pelkästään uhanalaiset lajit. Ja edelleen puhutaan vain kasveista, esmes hyönteislajiston kohdalla kartat voisivat olla varsin mielenkiintoisia.
Eli vaikka saisimmekin suojeltua jokikisen metsäpläntin Helsingissä, suojelisimme vain 10% kasvilajistosta! Tämä on ongelma sikäli, että kasvupaineet ovat Helsingissä edelleen kovat, ja uusia alueita tullaan hamuamaan rakentamiselle. Jos nyt tuhrataan kaikki energia nimenomaan kaupunkimetsien suojelemiseksi, voidaan tehdä suurta vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle. Emmehän me esim. halua suojella jotain Talin urheilupuiston metsää vain siksi, että se on metsä? Tai jos me haluamme suojella sen nimenomaan siksi, että se on metsä, emme halua perustaa suojeluverkostoa monimuotoisuuden lisäämiseksi vaan virkistyspalvelujen turvaamiseksi.
 |
| Suojelemalla metsät emme suojele ruderaatteja. |
Aloite on siis hyvä, mutta tämä asia tulee huomioida. Itse olisin jättänyt sanan "metsäinen" kokonaan pois. Suojelualueiden tarpeen tulee nimittäin perustua tieteelliseen arviointiin, ja se pitää tehdä kerralla kunnolla. Kaupungin edellistäkään suojeluohjelmaa ei ole vielä saatu täysin toteen, joten on ihan turha ruveta huutelemaan tulevaisuudessa uusien, avoimien luontotyyppien suojelun puolesta, kun "johan täällä on niitä metsiä suojeltu niin ja niin monta hehtaaria".
Voisiko tässä myös lähtökohdaksi ottaa sen että tiettyjen kasvilajien edellytyksiä uusissa kaupunginosissa parannetaan? Toimivatko esimerkiksi viherkatot myös luonnon monimuotoisuuden turvaajina; olettaisin että ainakin ketokasvit saattaisivat tykätä. Periaatteessahan Suomenlinnan niityt ovat pitkälti viherkattoja, joten luulisi että toimisi myös mantereella.
VastaaPoistaJätkähän on oppinut jotain :)
PoistaStrategioissa olevista lauseista ja ohjelmista voi iloita, jos ne toteutuvat. Esimerkiksi täältä ladattavissa oleva Lumo-ohjelma on tainnut unohtua kaupungilta kokonaan:
VastaaPoistahttp://www.hel.fi/hki/ymk/fi/Ymp_rist_ohjelmat/Ymparistonsuojelun+osa-alueiden+ohjelmat/lumo-ohjelma
Metsäisen suojeluverkoston osalta on riski, että vaikka sellainen perustettaisiin, poistettaisiin sitä ennen kaavakartalta laajoja metsäalueita varaamalla ne muuhun käyttöön. Yleiskaavan virkistysalueiden visiokartalta voi katsoa, mitä viheralueita siitä on poistettu:
http://www.yleiskaava.fi/2013/visioteema-virkistysalueet-ja-kaupunkiluonto/
Olet erinomaisen (vai valitettavan) oikeassa.
PoistaTämän suojeluverkoston toteutuminen on pitkälti kiinni poliitikoista. Mä vaan pelkään, että tämä on jonkun parin valtuutetun idea, jonka taakse ei saada masinoitua sellaista tarmoa, että asia otettaisiin kunnon perusteelliseen käsittelyyn. Se, mistä kirjoitin, oli se että tuohon strategiaan sisältyy aikamoinen sisällöllinen riski, vaikka se toteutuisikin.
Toi yleiskaavan karttahan on nyt kaupunkisuunnittelijoiden märkä uni, heidän visionsa. Se on sitten taas poliitikot, jotka varsinaisesti päättää, mitkä osat tuosta toteutuu. Tosin, kun miettii poliitikkojamme, niin en olisi turhan toiveikas.